NFL-kausiennakko 2016: NFC East

NFC East oli viime kaudella suorastaan surkea. Kauden alla etenkin Eaglesia oltiin nostamassa jopa mestaruustaisteluun mukaan, mutta heidän, kuten muidenkin taso oli valitettavan heikkoa. Redskins oli ainoa joukkue, joka teki runkosarjassa enemmän pisteitä kuin päästi omaan päähän. Koska kaikki divisioonan joukkueet ovat perinteisiä seuroja, ei toimistoissa katsottu tapahtunutta hyvällä vaan muutoksia on tehty kevään aikana. Seuraavat 17 viikkoa näyttävät, mihin ne riittävät.

Washington Redskins (9–7)

Kausi 2015

Redskinsin kausi taisi yllättää monien odotukset, kun se rynni heikon divisioonan ykköspaikalle. Kausi tosin alkoi viidellä tappiolla ja vain yhdellä voitolla. Ilman huikeaa viikolta 10 alkanutta loppukiriä joukkue olisi löytynyt kaukaa pudotuspelipaikasta, mutta 6–2 hoidettu loppukausi, jonka aikana kaatui kertaalleen jokainen divisioonan muista joukkueista vei Redskinsin lopulta selkeäksi ykköseksi. Pudotuspelien villikorttikierroksella matka tyssäsi heti alkuunsa, kun Packers ei päästänyt joukkuetta yllättämään itseään.

Vaikka paikka pudotuspeleissä aukesi, ei joukkueen kautta voi pitää missään muodossa kuitenkaan onnistuneena. Niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessakin ilmeni haasteita pitkin kautta ja vasta viime metreillä tehot saatiin aavistuksen nousuun, tosin ainoastaan liigan heikoimpia vastaan. Hyvän kuvan joukkueen tasosta verrattuna liigan kärkeen saa, kun katsoo Panthersia ja Packersiä vastaan pelattujen otteluiden lopputuloksia. Viikolla 11 Washington hävisi Panthersille 16–47 ja pudotuspeli päättyi lukemiin 18–35. Onnistujien harvalukuisesta joukosta voidaan nostaa sisempi laitahyökkääjä Jordan Reed, joka pelasi kolmivuotisen uransa ehdottomasti parhaan kautensa 11 TD:llään. Lisäksi tulokaslaitahyökkääjä Jamison Crowder väläytteli taitojaan aika ajoin sekä toinen tulokas, puolustuksen ulompi linjamies Preston Smith teki vähistä peliminuuteistaan huolimatta tehokasta jälkeä. Sen sijaan keskushyökkääjä Alfred Morrisin panokset jäivät pahasti piippuun. Mies tuntuu menevän kausi kaudelta enemmän takapakkia ja viime vuosi oli taas uran heikoin.

Redskins-hyökkäys

Joukkueen pelinrakentajana jatkaa Kirk Cousins, jonka taso ailahteli viime kaudelle paljon, mutta joka sai hyökkäyksestä omalla panoksellaan enemmän irti kuin mitä ennakkoon näytti olevan mahdollista. Koska apuja juoksuhyökkäyksestä ei näyttäisi juurikaan tulevan, on heittohyökkäys saatava hyvään iskuun. Keskushyökkääjänä aloittava Matt Jones ei raivannut tietään avauskokoonpanoon viime vuonna vaikka Cowboysiin keväällä siirtynyt Morris ei ollut parhaimmillaan. Ehkä sekin kertoo paljon miehen tämän hetken tasosta. On kuitenkin muistettava, että kyseessä on viime vuoden tulokaspelaaja, joten kehitystä tulee varmasti tapahtumaan kauden aikana. Kuitenkin juoksupelien sijaan Washington pääsee hyödyntämään todella laadukasta laitahyökkääjäkalustoaan, joihin ykköstähdet Jordan Reed ja loukkaantumisista viime kaudella kärsinyt DeSean Jackson kuuluvat. Eikä Cousins jää näiden miesten varaan vaan taustalta löytyy lupaavia nimiä, kuten viime kauden tulokas Jamison Crowder sekä kevään ykköskierroksen varaus Josh Doctson.

Redskins-puolustus

Redskinsin takapuolustus loikkasi kertaheitolla ison harppauksen eteenpäin, kun Josh Norman siirtyi Panthersista maan pääkaupunkiin. Norman on eittämättä yksi liigan parhaista kulmapuolustajista ja pystyy pimentämään vastustajan ykköslaitahyökkääjän käytännössä omin käsin. Yhdellä miehellä ei otteluita käännetä, ellei kyseessä ole juuri Normanin kaltainen pelimies. Myös toinen takakentän uusi kasvo siirtyi finalistijoukkueesta, kun takapuolustaja David Bruton vaihtoi Denverin korkeasta ilmanalasta Redskinsin paitaan. Miehen ura ei koskaan lähtenyt Broncosissa lentoon, mutta hän pelasi kuitenkin viime vuonna seitsemänvuotisen uransa parhaan kauden. Näiden tärkeiden vahvistusten myötä heittopuolustus alkaa olemaan hyvissä käsissä.

Samaa ei voida valitettavasti sanoa etuseitsikosta. Viime kaudelle tehdyt muutokset tuottivat positiivista tulosta ja pitkälti siitä syystä uusia pelaajahankintoja ei ole nähty. Koostumus on tosin hieman elänyt, kun tukimiehen paikalla aiemmin pelannut Trent Murphy siirtyy ulommaksi linjamieheksi. Itse en edelleenkään ole kovin vakuuttunut juoksupuolustuksesta, jota etenkin viime kauden puolessa välissä puhkottiin joka suunnalta.

Arvio

Olin vuosi sitten lyttäämässä Redskinsin koko liigan heikoimmaksi joukkueeksi ja teen saman jälleen. Normanin mukaantulosta huolimatta on vaikeaa nähdä, millä eväillä menestys tänä vuonna rakennettaisiin. Cousins oli ajoittain todella hyvä, mutta toisaalta suli pahasti osassa otteluista. Tyly tuomio on päätyminen 2–14-saldoon.

Dallas Cowboys (4–12)

Kausi 2015

Cowboys lähti viime kauteen 12–4 päättyneen runkosarjan jäljiltä kovin odotuksin. Jopa pudotuspeleihin ennakoitu joukkue hävisi kuitenkin lähes jokaisen ottelunsa pienellä marginaalilla ja oli etenkin kotonaan heikko voittaen kahdeksasta ottelustaan vain yhden. Neljästä voitosta kolme tuli divisioonan sisältä, joka lohduttaa Cowboys-faneja edes vähän, mutta -99 piste-ero puolestaan ei ollut kaunista katseltavaa. Piste-eron suuruus on mielenkiintoinen, sillä puolet kauden otteluista päättyi alle maalin eroon. Kauden ainoa varsinainen ilonhetki koettiin heti kauden aluksi, kun Dallas vei kaksi ensimmäistä otteluaan nimiinsä. Veteraanipelinrakentaja Tony Romon loukkaantuminen viikolla 2 oli paha takaisku ja vaikka mies palasikin joukkueen riveihin vielä hetkeksi viikolla 11, oli kausi jo siinä vaiheessa pahasti alavireinen. Romoa tuuraamaan hankittiin viikolla 7 Billsistä Matt Cassell, joka ei missään vaiheessa saanut peliään rullaamaan.

Joukkueesta on vaikeaa löytää varsinaisia onnistujia, mutta keskushyökkääjä Darren McFadden ja laitahyökkääjä Terrance Williams sentään pystyivät nostamaan selkeästi tasoaan. Williams pelasi kolmannen NFL-kautensa ja toimi joukkueen 2.–3. vaihtoehtona laidalla edeten yli 16 jaardin keskiarvolla läpi kauden. McFadden puolestaan nousi Raiders-aikojensa parhaalle tasolle takaisin, jolla hänet viimeksi on nähty vuosina 2010 ja 2011. Myös puolustuksen tukimies Sean Lee pelasi omalla tasollaan tai toisinaan jopa sen yläpuolella.

Cowboys-hyökkäys

Viime kaudella nähtiin, miten suuri vaikutus Tony Romolla on joukkueen menestykseen. Miehen kuntoa on veikkailtu pitkin kesää ja kauden alla mies palasikin täyteen harjoitusvahvuuteen. Harjoitusottelussa Seahawksia vastaan sattunut loukkaantuminen jättää vielä ison kysymyksen tulevan kauden alkuun, mutta uutiset kertovat miehen pääsevän täyteen iskuun ennen ensimmäistä ottelua, joskin taas vuoden vanhempi eli 36-vuotias. Jos Romo on sivussa, tulokas Dak Prescott tulee aloittamaan ottelut. Romo ja koko hyökkäys sai hyvän lisän joukkoihinsa Redskinsistä siirtyneen Alfred Morrisin myötä, jonka viime kausi oli uran heikoin, mutta tulee sopivasta McFaddenin tueksi rakentamaan uskottavaa juoksu-uhkaa. Kaiken lisäksi Cowboys nappasi kelpo pelimiehen varaustilaisuuden neljänneltä sijalta. Keskushyökkääjä Ezekiel Elliott on monipuolinen paketti, josta tulee olemaan Dallasille hyötyä monessa muodossa.

Liigan ehkäpä laadukkain hyökkäyslinja tulee auttamaan juoksupelejä, mutta antaa myös Cowboysin uutta vauhtia hakevalle heittohyökkäykselle lisää aikaa. Laidalla Dez Bryant ei esittelyjä kaipaa, mutta loukkaantumisten pilaama viime kausi kaipaa pientä lisäapua, jotta Bryant pääsee takaisin huikealle tasolleen. Mies saa myös laajalti tukea muulta laituriosastolta, joka Terrance Williamsin ja Cole Beasleyn johdolta pääsee Romon paluun myötä viime kautta parempaan vauhtiin. Jos Romo joutuu huilaamaan otteluita, voi tahti taas muuttua vauhdillakin, vaikkakin parantunut juoksuhyökkäys tasoittaisi sitä alamäkeä. Kaiken kaikkiaan hyökkäys näyttää lupaavalta ja joukkueen nostaminen vuoden 2014 tasolle on hyvinkin mahdollista.

Cowboys-puolustus

Puolustus ei ole Cowboysin vahvuus tänä vuonna. Kokoonpanoa katsoessa lista näyttää suhteellisen hyvältä, mutta kun huomioidaan, että etuseitsikosta on lähes puolet pelikiellossa, ei sillä voi olla kovin hyvä kaiku joukkueen otteisiin. Ulommat linjamiehet DeMarcus Lawrence ja Randy Gregory kärsivät neljän ottelun pelikiellot, ellei Gregoryn tuomio vielä kovene, ja linjamies Roland McClain huilaa kymmenen ottelun verran. Eikä tilannetta helpota lainkaan tukimies Sean Leen jalkavammat, jotka saattavat tulla taas häiritsemään menoa. Nähtäväksi jää, miten kakkosmiehet tulevat selviämään tiukan paikan tullen etenkin alkukaudesta.

Takapuolustus ei sekään vakuuta. Sillä osastolla pelaajat ovat sentään pelikelpoisia, mutta eivät näytöiltään liigan kärkipäätä. Isoimman vastuun tulevat kantamaan kulmapuolustajat Brandon Carr ja Morris Claiborne, joiden on syytä pelata uransa parhaat kaudet tukkiakseen takakentän.

Arvio

Monet arviot ovat nostamassa Cowboysia divisioonan kärkeen, mutta on myös muistettava, että kaksikon Romo–Bryant viime kausi oli pannukakku. Lisäksi sisempi laitahyökkääjä Jason Witten näytti vanhenemisen merkkejä totuttua heikommilla näytöillään. Jos NFC Eastin nelikosta pitäisi nostaa joku joukkue omaksi lempijoukkueeksi, olisi se ehdottomasti Cowboys. Siitä huolimatta uskon kaudesta tulevan vaikea. Viime kaudella joukkue voitti vain yhden kotiottelun ja jos sama tahtia jatkuu, voi tulos olla vielä omaa arviotani (7–9) heikompi. Kaikki kunnia joukkueenjohdolle hyökkäyksen selkeästä parannuksesta, mutta katsotaan riittääkö se kääntämään otteluita tällä kertaa voitoksi asti.

New York Giants (6–10)

Kausi 2015

Giants aloitti viime kautensa kohtuullisesti olleen viiden kierroksen jälkeen positiivisella saldolla (3–2) vielä liikkeellä. Tuolloin meneillään oli kolmen ottelun voittoputki. Kymmenennelle viikolle lähdettäessä mittari näytti edelleen vihreää viiden voiton ja neljän tappion jäljiltä, mutta tappio Patriotsille ottelussa, joka oli vielä Giantsin hyppysissä viime sekunneille asti taittoi jättiläisen selkärangan. Loppukauden aikana käteen jäi enää yksi ainokainen voitto Dolphinsista ja haaveet edes kakkossijasta valuivat viemäriin lopulta runkosarjan päätöskierroksella kärsityn 30–35-tappion myötä, kun Eagles nousi divisioonan kakkospaikalle.

Joukkueen ehdoton ykkösmies oli nuori laitahyökkääjä Odell Beckham Jr., joka on jo kahden NFL-kautensa aikana näyttänyt kuuluvansa liigan eliittiin. 1 450 kiinniottojaardia ja 13 TD:tä ovat lukuja, joista moni voi vain haaveilla. Myös pelinrakentaja Eli Manning sai nauttia nuorukaisen uurastuksesta ja hän tarjoilikin palloa kiitettävällä tasolla eteenpäin. Tuloksena oli Manningin 12-vuotisen uran toiseksi parhaat jaardilukemat toiseksi parhaalla heittotarkkuudella. Valitettavasti mukaan mahtui turhan paljon pallonmenetyksiä ja hurjat jaardilukemat sekä osumatarkkuus tulivat pääasiassa lyhyiden heittopelien kautta. Puolustuksessa tukimies Robert Ayers oli tikissä saalistaen 9,5 säkkiä ja pelaten rikkonaisen uransa parhaan kauden. Kaiken kaikkiaan joukkue onnistui monessa asiassa, mutta loppukauden alamäki oli monen tekijän summa ja paljon jäi joukkueelle hampaankoloon tulevaa kautta silmällä pitäen.

Giants-hyökkäys

Manning–Beckham-kaksikko on ykköshevonen, jolla Giants tulee tänäkin vuonna ratsastamaan. Kakkoslaiturina tullee aloittamaan tulokaspelaaja Sterling Shepard, jolle kaadetaan iso vastuu heti uransa alkutaipaleelle. Victor Cruzin paluu pitkältä sairaslomalta tulee hyvään saumaan. Hänen edellisestä ottelustaan on vierähtänyt kohta jo kaksi vuotta, joten pelimerkkejä tuskin kannattaa pelata heti alkukaudesta miehen puolesta. Kausilla 2011 ja 2012 loistovireessä ollut Cruz tuo kuitenkin kaivattua syvyyttä kokoonpanoon.

Keskushyökkääjän tontilla aloittava Rashad Jenkings pelasi todella ailahtelevasti viime kaudella, vaikka parhaimmillaan oli lähes pysäyttämätön. Mieheltä kaivataan tasaisuutta ja etenkin pysymistä jo muutamaan otteeseen nähdyllä hyvällä tasolla. Jenkings on yksi tärkeimmistä pelaajista, joka voi omalla panoksellaan muuttaa Giantsin kurssin nopeastikin kauden aikana, tosin muutos voi tapahtua kumpaan suuntaan tahansa. Jenkings joutuu edelleen tekemään paljon töitä hyökkäyslinjan takana, joka nuoruuden innosta huolimatta alisuoritti viime kaudella.

Giants-puolustus

Giants laittoi isolla rahalla puolustustaan kuntoon, kun se hankki takapuolustukseensa Ramsista Janoris Jenkinsin sekä linjaansa Damon Harrisonin ja Olivier Vernonin. Kokonaispotti nousi yli 171 miljoonaan euroon, joten johtoportaassa odotetaan sormet syyhyten tuloksia kentällä. Panostuksiin oli syynsä, sillä joukkue päästi viime kaudella eniten jaardeja koko liigassa ja siten terrorisoi hyökkäyksen hyvän pistetahdin. Rahakkaiden hankintojen lisäksi joukkueen haaviin tarttui draftin ensimmäiseltä kierrokselta kulmapuolustaja Janoris Jenkins.

Uusien nimien kautta Giants paransi mahdollisuuksia pudotuspelitaistossa, mutta paljon saa tapahtua, että viime vuoden heikoin puolustus saadaan käännettyä kunnolla uudelle vaihteelle. Joukkueen riveistä löytyy kulmapuolustaja Dominique Rodgers-Cromartien ja ulomman linjamiehen Jason Pierre-Paulin kaltaisia oman pelipaikkansa huippuja ennestään vähän, mutta vahvistusten myötä joka puolelle kenttää saadaan lisää laatua. Giantsin ei tarvitse nousta liigan parhaiden puolustusten joukkoon menestyäkseen, mutta perälauta on saatava nopeasti tukittua.

Arvio

Pitkäaikainen Giants-koutsi Tom Coughlin siirtyi syrjään ja tilalle löytyi Ben McAdoo, joka siirtyi ensimmäiseen päävalmentajan tehtäväänsä joukkueen hyökkäyksen koordinaattorin paikalta. Uuden valmentajansa johdolla Giants lähtee palauttamaan kunniaansa neljän runkosarjaan jääneen kauden jälkeen. Kauden alku tulee olemaan äärettömän tärkeä, kun vastaan astelevat Cowboys, Saints ja Redskins. Itse uskon joukkueen pystyvän jopa kolmeen voittoon näissä otteluissa, mutta sen jälkeen kyyti on astetta kylmempää ja lopulta sarjataulukossa seisovat lukemat 8–8. Riittääkö se divisioonan kärkeen?

Philadelphia Eagles (7–9)

Kausi 2015

Eaglesin viime kauden piti olla todellinen jättipotti. Kauden alla joukkuetta oltiin nostamassa jo mestaruuskorokkeelle kokoonpanonsa ja harjoitusotteluissa nähtyjen näyttöjen perusteella. Itsekin arvioin kauden jatkuvan 14 runkosarjavoiton turvin pitkälle, kun se vahvistui mm. DeMarco Murraylla edelliskauden jälkeen. Pelinrakentaja Sam Bradfordista odotettiin myös sateentekijää, mutta toisin kävi.

Joukkueen eväät riittivät hyvin kahdeksan ensimmäisen kierroksen ajalle, mutta seuraavalla viikolla delffiiniparvi taisi syödä ne loppuun niukan vierasvoittonsa myötä. 4–4-saldo alkoi painua pakkaselle kolmen peräkkäisen tappion myötä, eivätkä voitot Patriotsista ja Billsistä enää juurikaan lohduttaneet. Ne kuitenkin antoivat vielä mahdollisuuden divisioonan kärkipaikkaan, kun muutkin NFC Eastin joukkueet rämpivät pohjamudissa. Lopulta viikon 16 ottelu Redskinsiä vastaan sinetöi pudotuspelipaikan karkaamisen ja viimeisellä kierroksella otettu voitto Giantsista auttoi joukkuetta enää nousemaan kakkospaikalle.

Eaglesin nuoret laitahyökkääjä Jordan Matthews ja Zach Ertz pelasivat tasoonsa nähden hyvän kauden. Kummastakaan ei kuitenkaan ollut vielä ottamaan joukkuetta harteilleen ja kun keskushyökkääjä Murray pelasi vaisun kauden, oli hyökkäys useammassa ottelussa aseeton. Puolustuksesta löytyi sentään hyvää tekemisen meininkiä ja kolmikko Malcolm Jenkins–Fletcher Cox–Byron Maxwell pelasivat uriensa parhaat kaudet. Paluu pilvilinnoista maan tasalle oli kova paikka monelle Eagles-fanille, mutta antoi hyvän esimerkin kauden alla tehtävien ennakkoasetelmien vaikeudesta.

Eagles-hyökkäys

Keskushyökkääjä DeMarco Murray suuntasi heikon kautensa jälkeen Titansiin ja jätti Ryan Mathewsin ja Darren Sprolesin koettamaan onneaan. No onnella tuskin on mitään tekemistä NFL:n kanssa, mutta kovin helppoon paikkaan miehet eivät pääse. Heidän onnekseen hyökkäyslinja on Brandon Brooksin johdolla hyvä ja pystyy auttamaan etenkin juoksupeleissä paljon. Sen sijaan sen kyky suojata heittopelejä nousee vielä suurempaan arvoon, kun pelinrakentajan tontin valtaa tulokas Carson Wentz, joka syrjäytti tehtävässään Sam Bradfordin kauden alla. Wentz napattiin Eaglesiin heti draftin alkajaisiksi numerolla kaksi monien yllätykseksi. Miehen myötä hyökkäyksen yllä leijuu monia kysymysmerkkejä juuri ennen kauden alkua. Näihin kysymyksiin ei saada vielä vastausta laidastakaan, jossa ykköskohteena tulee taas toimimaan Matthews. Kauttaaltaan laitahyökkääjien tason selvästi alle liigan keskitason, joskin mukana on Dorial Green-Beckhamin kaltaisia nuoria superlupauksia.

Eagles-puolustus

Viime vuoden onnistujakolmikosta Maxwell suuntasi Dolphinsiin, mutta Cox ja Jenkins jäivät ilahduttamaan philadelphialaisia. Puolustuslinja pysyi muutenkin entisellään ja terveenä ollessaan tulee tekemään pahaa jälkeä. Heidän takanaan käydään kovaa taistelua avauksen paikoista sillä tukimiesosastolta ei löydy Jordan Hicksin lisäksi selkeitä ykkösmiehiä.

Eaglesin takapuolustus on kokenut isoja muutoksia uuden puolustuksen koordinaattorinsa, Jim Schwartzin, myötä. Takapuolustaja Leodis McKelvin seurasi valmentajan perässä Philadelphiaan ja tullaan varmasti istuttamaan kahdeksanvuotisen kokemuksensa kera avauskokoonpanoon. Samoin Ramsista siirtynyt Rodney McLeod. Schwartzin mukanaan tuomilla opeilla koko puolustuksesta tullaan saamaan entistä enemmän irti ja sitä kautta mahdollisuudet pudotuspeleihin paranevat viikko viikolta.

Arvio

Voi olla, että en opi virheistä kerralla ja luvassa on taas paha ohilyönti, mutta uskon Eaglesin voittavan divisioonan tänä vuonna 8 voitollaan. On syytä muistaa, että kahdella edellisellä kaudella voittoja tuli kymmenen. Luottamus joukkueeseen kumpuaa ennen kaikkea puolustuksesta, joka ei viime kaudellakaan ollut huono. Nyt mukana on lupaavia nuoria niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessakin, joiden nouseminen NFL-tasolle voi ottaa vielä vuoden tai pari, mutta siitä huolimatta näillä arvioilla mennään.

Juttu on julkaistu myös Faneille.comissa.